Vuoden 2009 työolobarometrin tuloksia leimaa taloudellinen taantuma. Epävarmuus työpaikkojen säilymisestä on kasvanut. Toisaalta työelämän laadun ei katsota suuresti laskeneen.

Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen työolobarometri 2009 kuvaa palkansaajien näkemyksiä työelämän laadusta ja työoloista nyt ja lähitulevaisuudessa. Ministeriön julkistamien ennakkotietojen mukaan kokonaisarvosana laski hieman vuodesta 2008. Työpaikkojen varmuuteen luotetaan tällä hetkellä vähemmän.

Henkilöstöä oli edeltävän vuoden aikana vähennetty useamman kuin joka kolmannen palkansaajan työpaikalla. Synkin tilanne oli teollisuudessa, missä sekä irtisanottiin että jätettiin täyttämättä avoimia työpaikkoja ja määräaikaisuuksia kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2008. Luottamus ammattitaitoa vastaavan työn löytymiseen heikkeni eniten nuorilla. Myös niiden yli 54-vuotiaiden määrä kaksinkertaistui, jotka pelkäsivät irtisanomista tulevan vuoden aikana.

Työelämän laatu kärsi lievästi
Talouden ja työllisyyden synkistä näkymistä huolimatta palkansaajien käsitykset työolojen ja työelämän laadun muutoksista heikkenivät vain hivenen vuoden 2008 vastaavista keskiarvoista.

Työelämän laadun muutoksia mitattiin neljällä ulottuvuudella:
- työntekijöiden tasapuolinen kohtelu
- varmuus työpaikan säilymisestä
- voimavarat suhteessa työn vaatimustasoon
- työyhteisön kannustavuus, innovatiivisuus ja keskinäinen luottamus.

Työelämän laadun koettiin heikentyneen useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Keskiarvojen taustalla oli tosin suurta vaihtelua. Kaikilla työnantajasektoreilla oli työpaikkoja, joiden työoloille työntekijät antoivat erinomaisia ja kiitettäviä arvosanoja. Toisaalta kaikilla sektoreilla oli myös työpaikkoja, jotka saivat työntekijöiltään pelkästään kielteisiä arvioita.

Toimialoilla erilaisia kehityssuuntia
Osa teollisuudessa koetusta kielteisestä kehityksestä on mahdollista yhdistää taloudelliseen laskusuhdanteeseen. Sen lisäksi että varmuus työpaikan säilymisestä heikkeni, myös työntekijöiden tasapuolisen kohtelun koettiin huonontuneen. Työn henkinen rasitus kasvoi. Silti teollisuuden aloilla koettiin myönteistäkin kehitystä. Henkilöstö suhtautui töiden uudelleen organisointiin aiempaa myönteisemmin. Avoin keskustelu työpaikoilla oli vastaajien mielestä lisääntynyt. Kielteiseen suuntaan muuttuneita asioita oli enemmän yksityisillä palvelualoilla kuin teollisuudessa. Vuorovaikutuksen avoimuuden katsottiin vähentyneen ja työntekijöiden eriarvoisen kohtelun lisääntyneen. Myönteiset muutokset liittyivät töiden uudelleen organisointiin ja työpaikkojen uudistumiseen. Suhtautuminen henkilöstön ehdotuksiin oli muuttunut rakentavammaksi. Kunnissa myönteisimmät asiat liittyivät varmuuteen työpaikan säilymisestä. Myös johdon ja henkilöstön väliset suhteet olivat parantuneet. Valtion henkilöstön arviot työpaikkojensa toimintatapojen muutoksista olivat muita sektoreita kielteisempiä. Myönteisin vuoden sisällä tapahtunut muutos liitettiin työsuhteen varmuuden parantumiseen. Kielteiseksi koettiin muun muassa, että henkilöstöresurssit suhteessa työtehtäviin olivat pienentyneet ja uusien asioiden oppimis- ja kokeilumahdollisuudet heikentyneet. Monet avointa keskustelua vaativat asiat olivat jääneet piiloon.

Menestys ja laadukas työelämä kulkevat käsi kädessä
Työolobarometrillä on vuosittain mitattu muutoksia suomalaisten palkansaajien työpaikoilla vuodesta 1992 lähtien. Tulokset ovat toistuvasti osoittaneet, että työntekijöiden kokemalla työelämän laadulla ja työpaikan taloudellisella menestyksellä on keskinäinen yhteys. Tämä ilmenee kaikilla työnantajasektoreilla.

Vuoden 2009 työolobarometrin tiedot perustuvat noin tuhannen työssäkäyvän palkansaajan puhelinhaastatteluun, jotka tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä syys–lokakuussa 2009. Vastaajat olivat suomenkielisiä 18–64 -vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika oli vähintään 10 tuntia viikossa. Lopulliset työolobarometrin 2009 tiedot julkaistaan keväällä 2010. Työolobarometrin ennakkotiedot 2009 -raportti on luettavissa osoitteesta www.tem.fi/julkaisut.

Artikkeli on julkaistu Akavalainen -lehdessä nro 1/2010