Eläkeasiat ja työurien pidentäminen ovat olleet tiiviisti median ja yleisen keskustelun keskiössä. Akava ja muut työntekijöiden työmarkkinakeskusjärjestöt ovat tyytyväisiä siihen, että keskustelun painopiste on siirtynyt työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja että siihen on löydetty kattava valikoima keinoja.

Mediassa on käsitelty koko viime vuosi tiiviisti eläkeasioita. Kun keskustelu ryöpsähti pintaan viime keväänä, työnantajajärjestöt painottivat jo alkumetreillä työssä jaksamista tukevia toimenpiteitä, vaikka julkinen keskustelu keskittyikin puimaan työurien pidentämistä eläketurvan ja työttömyysturvan leikkausten avulla.

– Työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä fyysinen ja henkinen terveys sekä työnantaja, joka pitää työntekijöistään kiinni, Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle totesi.

Helle painotti, että työelämän laadulla on tärkeä merkitys yksittäisen työntekijän elämässä, mutta työurien pidentämisen kansantaloudellista puoltakaan ei tule väheksyä.

– Vaikka työhyvinvointi ja jaksaminen mielletään usein niin sanotuiksi pehmeiksi asioiksi, ovat ne myös kivenkovia asioita. Yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa. Viimeistään nyt kaikkien on pakko ymmärtää, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on täysin välttämätöntä. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen kahdella vuodella toisi vain reilun puoli vuotta lisää työuriin, Helle totesi.

– Ratkaisun avaimet ovat työpaikoilla: on panostettava hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työura- ja työaikajoustoihin. Tärkeitä keinoja työurien pidentämiseksi ovat muun muassa työaikapankit ja osa-aikatyön mahdollisuudet, monipuoliset täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä entistä tiiviimpi yhteistyö työterveyshuollon kanssa.

Tukea tutkimuksista

Työhyvinvoinnin merkitys työn tuottavuudelle ja tuloksellisuudelle sekä innovaatioiden syntymiselle on tutkittu ja tunnustettu tosiasia. Työpaikkojen nykyiset käytännöt eivät siitä huolimatta tue työssä jaksamista eivätkä myöskään ikääntyvien pysymistä työelämässä.

– Työurat voivat pidentyä vain, jos ikäsyrjintä loppuu. Nyt irtisanomiset ja lomautukset painottuvat iäkkäisiin työntekijöihin, vaikka heillä olisi intoa ja halua sekä kykyä jatkaa työssä. Ikääntyneitä arvostetaan juhlapuheissa, mutta työelämän arki on heille karu. Ikäsyrjinnän estämiseen on etsittävä keinoja kannusteista, mutta jos muu ei auta, myös sanktioista. On harkittava esimerkiksi toimia, joilla lisättäisiin työnantajan vastuuta irtisanomansa ikääntyneen työntekijän työllistymisestä.

Samoja asioita havaitsi KTM Monika von Bonsdorff syksyllä 2009 valmistuneessa väitöskirjassaan, jossa hän tutki työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tekijöiden yhteyttä työntekijöiden eläkeaikeisiin ja työssä jatkamisaikeisiin. Tutkimus osoitti, että johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla. Tutkimus osoitti myös, että työntekijöiden työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvät tekijät ovat yhteydessä eläkeaikeisiin keski-iästä alkaen.

Tutkimukseen osallistuneet arvostivat palkitsemista, tunnustusta, mahdollisuutta kehittää itseään, joustavia työaikoja sekä työn jatkuvuutta. Työntekijät olisivat myös valmiimpia kokeilemaan ja kiinnostumaan kaikesta uudesta, jos heille vain tarjottaisiin siihen mahdollisuus.

..ja tilastoista

Julkisessa keskustelussa on oltu huolissaan siitä, että ihmiset jäävät liian aikaisin eläkkeelle. Eläketurvakeskuksen tammikuussa julkistamien lukujen valossa huoli on turha. Vaikka eläkkeelle siirtyi viime vuonna ennätysmäärä, lähes 80 000 henkilöä, on suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä taantumasta ja työttömyydestä huolimatta noussut 59,8 vuoteen. Eläketurvakeskuksen mukaan siirtymisikä nousi, koska työkyvyttömyys vei väkeä eläkkeelle aiempaa harvemmin.

Taantuma ei myöskään heikentänyt ikääntyneiden työllisyyttä. Tilastokeskuksen työelämätutkija, kehittämispäällikkö Anna-Maija Lehto uskookin, että sama kehitys jatkuu. Keskeisenä syynä työurien pitenemiseen Lehto pitää koulutustason nousua ja sitä, että työtehtävät ovat aiempaa mielenkiintoisempia ja fyysisesti vähemmän kuluttavia. Hän uskoo, että työoloja väljentämällä ja yhteistyötä parantamalla työtä halutaan tehdä jatkossakin pitkään.

Tukea nuorille opiskelijoille

Työuraneuvottelujen työelämäryhmä, niin sanottu Ahtelan ryhmä, on nyt saanut aikaan ehdotuskokonaisuuden, joka keskittyy tarjoamaan välineitä työhyvinvoinnin kehittämiseen työpaikoilla. Ehdotukset huomioivat erityisen hyvin nuorten ammatillisten valmiuksien parantamisen ja nopeuttavat työmarkkinoille tuloa. Ehdotukset lisäävät myös työelämässä jo olevien mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen parantamiseen ja helpottavat näin selviytymistä työmarkkinoiden muutoksissa.

Ahtelan ryhmän raportti sisältää Akavan kannalta tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi vaatimuksen siitä, että korkeakoulujen rahoitusta tulisi järkevöittää. Ahtelan ryhmän ehdotuksen mukaan korkeakoulujen rahoitus tulisikin määräytyä jatkossa myös sen perusteella, miten hyvin vastavalmistuneet pääsevät oman alansa töihin. Helle uskoo, että näin esimerkiksi insinöörien ja tradenomien suuret koulutusmäärät saataisiin vihdoinkin vastaamaan todellista tarvetta.

Ehdotuksessa halutaan myös tukea nuorten työllistymistä ja samalla ikääntyvien työssä jaksamista kehittämällä osa-aikalisää. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että jos yli 50-vuotias siirtyy osa-aikatyöhön, voidaan osa-aikaisuuden sijaistamiseen palkata työtön, vastavalmistunut nuori.

Laantuuko eläkekeskustelu?

Pääministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut, ettei hallitus ryhdy eläkeheikennyksiin ja Ahtelan työryhmän esitykset etenevät

toteutusvaiheeseen, kun hallitus on ne käsitellyt. Akavan hallitus on tähän ratkaisuun tyytyväinen, ja se on hyväksynyt Ahtelan työelämätyöryhmän neuvottelutuloksen. Akavassa ollaan erityisen tyytyväisiä etenkin niihin esityksiin, jotka helpottavat nuorten työllistymistä, sillä ilman työtä työuraa on vaikea pidentää.

Julkisuudessa on myös esitetty arvioita, onko koko eläkekeskustelussa hieman kiirehditty asioiden edelle, sillä vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset ovat vasta pikkuhiljaa alkaneet näkyvä. Voisiko siis olettaa, että kuuma eläkekeskustelu alkaa laantua?