Toukokuussa julkistetusta työmarkkinapoliittisesta kyselystä ilmenee, että ammatillinen järjestäytyminen on kovassa kurssissa. Työtaistelujen oikeutuksesta ollaan laajalti yksimielisiä.

Suomalaisista 88 prosenttia ja akavalaisista peräti 94 prosenttia pitää ammatillista järjestäytymistä nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellisena. Järjestäytymisen merkitys korostuu kaikissa ikäryhmissä, mutta nuoret ovat varautuneempia kuin vanhemmat ikäluokat. Edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna 25–34 -vuotiaiden ryhmässä järjestäytymisen tarpeellisuuteen suhtaudutaan nyt kriittisemmin. Toisaalta nuorimpienkin eli 15–24 -vuotiaiden ryhmästä 82 prosenttia pitää järjestäytymistä vähintään melko tarpeellisena.

Tärkeimmät syyt kuulua ammattiliittoon ovat ennallaan. Vastaajista 53 prosentille on tärkeintä palkka- ja työsuhdeturva, 26 prosentille ansiosidonnainen työttömyysturva ja 7 prosentille jäsenyyden tuoma yleinen turvallisuus elämässä.

- Nämä perustelut viittaavat ilahduttavasti siihen, että ammattiliiton jäsenyyden edut pelkän työttömyyskassan jäsenyyteen verrattuna tunnetaan varsin hyvin. Onneksi suurella osalla kansalaisista näyttää olevan tiedossa, että pelkkä työttömyyskassan jäsenyys ei anna riittävää turvaa nykyisessä työelämässä, Akavan järjestöyksikön johtaja Risto Kauppinen mainitsee.

Työtaisteluoikeudesta pidetään kiinni

Vastaajista 88 prosenttia pitää työtaistelua oikeutetuimpana silloin, jos työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia. Lähes yhtä moni hyväksyy työtaistelutoimet, jos työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja. Akavalaisten piirissä on kannatusta työtaistelulle myös silloin, kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja.

Enemmistö eli 65 prosenttia vastaajista ei halua palkansaajien työtaisteluoikeuteen puututtavan. Luku on laskenut vuodesta 2007, jolloin se oli 75 prosenttia. Akavalaisista vastaajista 62 prosenttia katsoo, että työtaistelu- ja lakko-oikeus on säilytettävä nykyisellään.

Etujärjestöjä arvostetaan – yhdistää ei haluta

Tutkimus osoittaa, että etujärjestöjen arvostus on Suomessa vakaalla pohjalla. Eri etujärjestöjen arvostuslukemat liikkuvat 60 prosentin molemmin puolin, ja Akavan osalta vastaajista 57 prosenttia toteaa arvostavansa järjestön työtä. Risto Kauppisen mielestä Akavan kannalta tulos on hyvä paitsi siksi, että lukema on jonkin verran noussut edellisvuosista, myös siksi, että arvostus näyttää kasvaneen samaa tahtia akavalaisten liittojen kokonaisjäsenmäärän kasvun kanssa.

Vastaajilta kysyttiin kantaa myös siihen, tulisiko palkansaajien keskusjärjestöt yhdistää yhdeksi keskusjärjestöksi. Kaikista vastaajista 41 prosenttia kannatti sitä ainakin jossain määrin. Akavalaisista 76 prosenttia oli torjuvalla kannalla, kun vastaavat luvut SAK:n ja STTK:n jäsenillä olivat 54 ja 53 prosenttia.

- Akavalaisten jäsenyyden taustalla vaikuttaa niin vahva koulutus- ja ammattikuntaidentiteetti, että ajatus jättimäisestä kaikkien palkansaajien keskusjärjestöstä saattaa jäsenistä tuntua vieraalta, arvioi Kauppinen.

TNS Gallupin työmarkkinapoliittista ilmastoa luotaava tutkimus palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n toimeksiannosta tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina maalis–huhtikuussa 2010. Siihen osallistui 1 021 vastaajaa. Virhemarginaali tutkimuksessa on +-3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimusraportti on luettavissa Akavan verkkosivuilta: www.akava.fi/tyomarkkinapoliittinen_mielipideilmasto

Artikkeli on julkaistu Akavalainen-lehden numerossa 3/2010.