Sunnuntai 05.02.2012

-
8.12.2011 Wanhojen Maistereiden Kiltaan uusi jäsen
-
8.12.2011 Liitto sai viestintäpäällikön
-
8.12.2011 Valtuusto on puhunut
-
8.12.2011 Jäsenmaksun voi pian maksaa e-laskuna
-
8.12.2011 Koulutusta luvassa lisää ensi vuonna

Edelliset haastattelut:
SVAL:n pieni porukka palvelee tehokkaasti
22.8.2009 | Milja Helin | Luettu 1693 kertaa - 3 kommenttia

SVAL:n toimistoa pyörittää pieni mutta tehokas työporukka. Vajaan kymmenen hengen tiimi hoitaa jäsenasiat ja ajaa jäsentensä etuja hyvällä fiiliksellä. Lähes kaikki ovat yksimielisiä siitä, että parasta omassa työssä on monipuolisuus ja erilaiset asiakkaat eli jäsenet.
Liiton jäsenedut ovat jäsenille usein tutumpia kuin liiton tärkein tehtävä eli kollektiivinen edunvalvonta. Liitto neuvottelee jatkuvasti jäsentensä puolesta työ- ja virkaehtosopimuksista, palkoista ja työajoista sekä tekee yhteistyötä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Yhteiskunnallisen alan työntekijöiden työ- ja virkaehtosopimusten hoitaminen, työelämän lainsäädännön lobbaus ja jatkuvien neuvottelujen käyminen työelämän kehittämiseksi ovat SVAL:n tärkeimpiä tehtäviä.
Liitosta apua ja tukea
Nykyajan työelämässä ei pärjää yksin, liiton tuki on jokaiselle työntekijälle korvaamaton. Jos ongelmia tulee, voi liittoon aina ottaa yhteyttä. Kaikkea ei tarvitse eikä voikaan itse selvittää.
– Liiton jäsenmaksu on vähän kuin vakuutusmaksu. Keskitymme perusasioihin, jolloin jäsenmaksukin pysyy kilpailukykyisenä ja palvelut hyvinä, SVAL:n toiminnanjohtaja Urpo E. Hakala linjaa.
Hakala pitää tiimi- ja yhteistyötä sekä keskustelevaa asiantuntijaorganisaatiota pienen ja tehokkaan työyhteisön edellytyksenä.
– Esimerkiksi viestintää tekevät oman työnsä ohessa kaikki. Itse vastaan kokonaisuudesta ja toimin tarvittaessa myös asiamiesten varamiehenä, Hakala kertoo.
SVAL:sta saa hyvät ammattiliittopalvelut kustannustehokkaasti, Hakala määrittelee. Liittoja on monenlaisia, eikä kaikilla ole samoja etuja kuin SVAL:ssa.
Jatkuvaa edunvalvontaa
Suomessa ei ole juuri määritelty lain tasolla yksilöidysti esimerkiksi palkkoja ja palvelussuhteen kaikkia etuja, vaan ne perustuvat työ- ja virkaehtosopimuksiin. Nämä edut eivät puolestaan ole itsestään selviä, vaan niistä käydään jatkuvia neuvotteluja, liiton asiamiehet muistuttavat. Osavastuu on myös jäsenistöllä, joka voi vaikuttaa SVAL:n toimintaan myös oman aktiivisuuden ja esimerkiksi liittovaltuuston vaalien kautta.
– Parasta on se, kun pystyy saamaan virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa tavoitteitamme eteenpäin ja ratkaisemaan ongelmakohtia. Teemme tiivistä yhteistyötä muiden liittojen kanssa, neuvottelemme sopimuksista ja hiomme niitä yhdessä, työstään kertoo julkisen sektorin asiamiehenä toimiva Arja Laine.
Neuvottelutoiminta on liitossa jatkuvaa. Yksityisen sektorin edunvalvonnasta vastaava neuvottelupäällikkö Nuutti Pursiainen kouluttaa edunvalvonnan lisäksi muun muassa luottamusmiehiä, osallistuu jäsen- ja palkkaneuvontaan sekä koordinoi tutkimustoimintaa vuosittaisen työmarkkinatutkimuksen osalta.
– Liitto on hieno ja monipuolinen näköalapaikka työelämään, koska jäsenkuntamme on hyvin moninaista ja toimii lähes kaikilla aloilla. Edunvalvonta on pitkäjänteistä hommaa, jossa tuloksia ei saavuteta hetkessä, hän huomauttaa.
Jäsenten työelämään liittyviin kysymyksiin ja ongelmatilanteisiin vastaa yleensä liiton lakimies Petri Toiviainen.
– Jos työpaikalla on akavalaista edunvalvontaa tai luottamusmies, kannattaa ensin katsoa, mitä asialle voi tehdä paikallistasolla. Mikäli asia ei näillä keinoin ratkea, kannattaa ottaa yhteyttä liiton toimistoon. Neuvontapalvelut ovat jäsenille maksuttomia. Jos ongelma on sitä luokkaa, että se vaatii oikeusprosessia, hoidetaan asia yhteistyössä liiton käyttämien asianajotoimistojen kanssa. Prosessista aiheutuneet kulut katetaan tällöin liiton oikeusturvavakuutuksesta, Toiviainen kertoo.
Aina kannattaa kysyä
Usein SVAL:n ensimmäinen kontakti on toimistonhoitaja Helka Ahlström.
– Minulta voi kysyä mitä vaan, olen täällä sitä varten. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, aina kannattaa soittaa ja kysyä, jos jokin asia askarruttaa, hän muistuttaa.
Ahlström vastaa puhelimeen ja liiton sähköpostiin sekä välittää tarvittaessa soittopyyntöjä ja kertoo, keneen kannattaa olla yhteydessä missäkin asiassa. Myös jäsenanomukset ja maksuasiat, jäsentietomuutokset, jäsenedut ja lomamökkiasiat kuuluvat toimenkuvaan.
Puhelimeen vastailee myös taloussihteeri Marjut Soininen. Soininen hoitaa lisäksi jäsenmaksuja, suoraveloitusta ja työnantajaperintää sekä epäselvyyksiä maksuasioissa. Jäsenhakemukset, alennukset jäsenmaksuihin, jäsenrekisterin päivitykset ja muutosilmoitukset työllistivät kesällä myös jäsensihteerin sijaisen Hanne Mikkosen. Kaikki toimistossa tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että heiltä voi kysyä melkein mitä vaan.
Opiskelijana kannattaa liittyä jäseneksi
Järjestö- ja opiskelijatoimintaa koordinoi ja kehittää SVAL:ssa Aki Reinimäki. Jo opiskeluaikana kannattaa liittyä liiton jäseneksi, koska opiskelijat voivat edullisen jäsenmaksun turvin kerätä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kymmenen kuukauden työssäoloehtoa jo valmiiksi täyteen. Liitolla on tarjota opiskelijoille ja vastavalmistuneille hyviä palveluja, kuten urasuunnittelu- ja työnhakupalvelut. Opiskelijoilla on myös oma järjestönsä SVOL.
– Taloudellisesti liiton jäsenyydestä ei varmasti jää tappiolle. Tehtävämme on miettiä, miten saamme jäsenille palveluissa parhaan hinta–laatu-suhteen ja miten uusia jäseniä saadaan ja järjestötoimintaa hoidetaan. Jos järjestötoimintaa halutaan aloittaa jollain paikkakunnalla, kannattaa minuun ottaa yhteyttä. Hoidan myös liiton kautta järjestettyä mentorointia ja alumnitoimintaa. Opiskelija- ja järjestötoiminnan kehittäminen on kivaa, Reinimäki kiteyttää työtään.
Jäsenille vakuutuksia ja muita etuja
Jäsenet eivät usein tunne liiton toimintaa tai jäsenetuja kovin hyvin, ja niistä kysytään paljon. Liiton lomaosakkeet kiinnostavat monia. Hakulomake löytyy liiton internet-sivuilta.
– Lomaosakkeet arvotaan virallisesti kolme kertaa vuodessa, mutta aika paljon ihmiset myös soittelevat ja kysyvät tiettyä viikkoa. Tilanne myös vaihtelee, jos peruutuksia tulee, Ahlström kertoo.
Liitolla on jäsenten vuokrattavaksi useita lomaosakkeita esimerkiksi Lapissa, Rukalla sekä Tampereen kylpylässä.
Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen lisäksi SVAL:n jäsenmaksuun kuuluu automaattisesti myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä matka- ja matkatavaravakuutus jäsenelle ja mukana matkustaville perheenjäsenille. Lisäksi SVAL:n jäsenet voivat saada alennusta matkoista esimerkiksi laivayhtiöiltä. Jäsenten käytössä ovat myös urapalvelut sekä yksityiselämää koskeva oikeudellinen neuvontapalvelu pulmatilanteissa.
Dynaaminen liitto
SVAL on akavalainen yleisliitto, jolla on akavalaiset tavoitteet. Edunvalvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden akavalaisten liittojen kanssa.
SVAL:ssa on tällä hetkellä reilut 10 000 jäsentä. Liiton jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti noin 500 jäsenen vuosivauhtia. Voi sanoa, että SVAL on ”nuori” liitto.
– Jos ennen olimme enemmän vanhempien herrojen liitto, olemme nyt selvästi myös nuorten akateemisten naisten dynaaminen liitto, Hakala myhäilee.
Keskimääräiset SVAL:n ja koko Akavan jäsenprofiilit ovat aika lähellä toisiaan.
– Emme ole profiloituneet esimerkiksi tietyn ammattiryhmän etujen ajamiseen, vaan jäseniä on kaikenlaisissa ammateissa ja monilla sektoreilla. Se on rikkaus, mutta aiheuttaa myös haasteita edunvalvontaan, Hakala selvittää.
![]() |
Nimi: Urpo E. Hakala |
|
![]() |
Nimi: Nuutti Pursiainen |
|
![]() |
Nimi: Arja Laine |
|
![]() |
Nimi: Petri Toiviainen |
|
![]() |
Nimi: Aki Reinimäki |
|
![]() |
Nimi: Helka Ahlström |
|
![]() |
Nimi: Marjut Soininen |
|





















Marbella | 26-03-2010
Olisi tosiaan kyllä hyvä että sosiaalipsykologeillekin laillistettaisiin edes jonkinlainen pätevyys sosiaalialalla toimimiseen. Eipä tarvitsisi käydä toista tutkintoa, jopa alempaa tutkintoa sellaisen saamiseksi.
Tuntematon | 23-09-2009
Urpo E. Hakala: "Voi sanoa, että estän tulipaloja sekä hoidan isommat ja vaikeammat asiat".
Sosiaalipsykologia on ollut alaspainettuna vuosikymmenet, eikö asia vaatisi vihdoin korjausta? Mitä aiotte tehdä asian eteen?
Psykologia liiton laillinen psykologia on tukahduttanut sosiaalipsykologian käytännössä. Ei lupaa mihinkään psykologiseen työhön, ei käytännössä edes sosiaalipsykologiaan (sellaisia töitä ei ole).
Sosiaalipsykologian asemasta huolimatta uskon, että Suomessa tarvittaisiin vuorovaikutusammattilaisia.
Tuntematon | 09-09-2009
Voisitteko edistää sosiaalipsykologian asemaa työmarkkinoilla?
Sosiaalipsykologiahan ei anna pätevyyttä mihinkään tiettyyn tehtävään. Ongelmalliseksi asia tulee mielestäni siinä, että laillinen psykologia tekee vielä kaiken muun psykologian käytännössä laittomaksi.
Jos työpaikkahauissa ei haeta ollenkaan (nimen omaan) sosiaalipsykologeja/ 10 vuotta, niin jossain on korjaamisen varaa.
Outoa on se, ettei sosiaalipsykologiaa onnistuta viemään esim. koulumaailmaan. Siellähän on asioiden kärjistymistäkin nähty. Eivätkä ongelmat välttämättä tähän ole loppuneet. Ovat vain syrjässä hetken aikaa. Kukaan ei mitään järkytyksiä koulumaailmaan halua. Kuitenkin näen, että ennaltaehkäisevään työhön olisi tarvetta, heti. Ilman dramaattisuuttakin monet voivat kouluissa huonosti. Koulupomoista monet muistavat ensimmäisenä vain ne pisa- pisteet.
Jokaisessa kunnassa/ kaupungissa pitäisi olla vähintään yksi sosiaalipsykologi- vuorovaikutus ammattilainen koulujen käytössä (oltava laki). Vapaaehtoisesti kunnat eivät ainakaan pikkukaupungeissa/ pikkupaikoilla palkkaa yhtään sosiaalipsykologia. Ehkeivät isommatkaan paikkakunnat, kun on kaikessa pitänyt säästää jo edellisestä lamasta alkaen.
Toivonkin teidän ryhtyvän toimenpiteisiin "laittoman" sosiaalipsykologian aseman parantamiseksi.
-tomaatti-
Kirjoita uusi kommentti