Syksyn sopimukset mahtuivat raamiin

8.12.2011 | Luettu 864 kertaa

Share this

Syksy on ollut ­työmarkkinaneuvottelijoille työntäyteinen. Akavan aloilla, sekä julkisella sektorilla että yksityissektorilla, saatiin lähes kaikki sopimukset neuvoteltua raamisopimuksen takarajaan 24.11.2011 mennessä. Raami­sopimus kattaa 98 prosenttia työ- ja virkaehtosopimusten piirissä olevista akavalaisista.

Akavalaiset neuvottelujärjestöt JUKO ja YTN ovat käyneet alakohtaisia ves- ja tes-neuvotteluja työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman raamiratkaisun pohjalta. Raamin aikaansaamiseksi tarvittiin melkoisia ponnisteluja, kun lähtökohtana oli Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n linjaus liitto- ja jopa yritystasolla tapahtuvasta sopimisesta.  

– Julkisella sektorilla, valtiolla ja kunnissa, on pitkä traditio sopimustoiminnasta. Siksi tälläkin kerralla päästiin sopimusneuvotteluissa hyviin lopputuloksiin, vaikka neuvottelujen aikana tunteet välillä saattoivat kuumentuakin. Yliopistopuolella tuntuu yhä neuvotteluosapuolen ja -kulttuurin vaihtuminen. Hyvään sopimukseen sielläkin päästiin ihan loppumetreillä, liiton asiamies Arja Laine vetää yhteen.

Hän vastaa liitossa julkisen sektorin ja yliopistojen edunvalvonnasta ja neuvottelutoiminnasta.
Yksityissektorilla nähtiin monenlaisia käänteitä syksyn aikana ja valtakunnansovittelijaa tarvittiin: teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt joutuivat lakon avulla hakemaan ratkaisua, jonka muut henkilöstöryhmät olivat saaneet jo aiemmin.

Oma lukunsa on rahoitusala, jossa työnantajalla oli pyrkimys päästä kokonaan eroon yleiskorotuksista. Työantajapuolen kova asenne näkyi työsulku-uhkana nimenomaan järjestäytyneisiin työntekijöihin, vaikka järjestäytymisen vapaus on perustuslakiin kirjattu loukkaamaton oikeus.

– Raamisopimuksen mukainen ratkaisu ei ole yksityisellä sektorilla ollut mikään itsestäänselvyys. EK:n puolelta yhteistyöhalukkuuteen on kuitenkin vaikuttanut varmasti hankala taloustilanne ja mahdollisesti jopa peitelty pettymys alakohtaiseen sopimiseen, toteaa SVAL:n neuvottelupäällikkö Nuutti Pursiainen.

Hänen vastuualueenaan on SVAL:n yksityissektorin edunvalvonta ja neuvottelutoiminta.

Kaiken kaikkiaan raamisopimus tuo työmarkkinoille kaivattua vakautta: se hillitsee inflaatiota ja työttömyyttä. Palkansaajien ostovoima kasvaa. Lisäksi hallitus on luvannut lähes 400 miljoonan euron tukipaketin, josta hyötyvät etenkin palkansaajat. Raamiratkaisulla saavutettiin monia työelämän parannuksia, joita olisi muuten ollut hankala saada vietyä läpi liittokohtaisissa neuvotteluissa. Tällaisia parannuksia ovat mm. lakihanke työn kuormittavuudesta, isyysvapaan pidentäminen ja henkilöstösuunnittelua koskevat täsmennykset yt-lakeihin. Myös vuorotteluvapaajärjestelmä saatiin pelastettua, vaikka sen kohtalo oli jo vaakalaudalla.

Tälle sivulle on koottu sopimuksien vaikutuksia akavalaisille palkansaajille sekä julkisella sektorilla että osassa yksityissektorin sopimusaloja. Tarkat ja ajantasaiset tiedot eri sopimuksista löytyvät netistä:
Julkisen sektorin sopimukset  www.juko.fi
Yksityissektorin sopimukset www.ytn.fi

Valtiolla:
• Sopimuskausi 1.3.2012 – 31.3.2014.
• Yleiskorotus 1.3.2012 on 1,9 %, kuitenkin vähintään 39,50 euroa.
• Toisen vuoden yleiskorotus on 1.4.2013 1,4 %.
• Virastoerä molempina vuosina (1.3.2012 ja 1.4.2013) on 0,5 %. Virastoerän perälauta on prosentuaalinen yleiskorotus.
• Matkapäiväkorvaus viikonloppuna tapahtuvasta ulkomaanvirkamatkasta nostettiin 55 eurosta 150 euroon.

Kunnissa:
• Sopimuskausi 1.1.2012 – 28.2.2014
• Sopimus sisältää kaksi 13 kuukauden jaksoa. Ensimmäinen jakso 1.1.2012 – 31.1.2013 sisältää 1,7 %:n yleiskorotuksen 1.1.2012 sekä keskitetysti sovitun, tekstikysymyksiin kohdentuvan järjestelyerän, jonka kustannusvaikutus on 0,7 %.
• 150 euron kertaerä tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä.
• Toisella sopimuskaudella yleiskorotus on 1,46 % 1.2.2013 ja samasta ajasta lukien paikallisesti sovittava järjestelyerä 0,6 %.

Yliopistoissa:
• Sopimuskausi on 1.3.2012 – 31.3.2014.
• Yleiskorotus 1.3.2012 on suuruudeltaan 1,7 % ja palkkausjärjestelmän taulukoihin kohdennettu järjestelyerä 0,7 %.
• Sopimuksen toisen jakson yleiskorotus 1.4.2013 on 1,2 % ja järjestelyerä 0,7 %.
• Raamisopimukseen liittyvä 150 euron kertaerä maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä.
• Vuoden 2013 järjestelyerän toteuttamisesta neuvotellaan 31.5.2012 mennessä.

Rahoitusalalla:
• Sopimuskausi 1.11.2011 – 30.11.2013.
• Takautuvasti 1.11.2011 alkaen 2,4 %:n yleiskorotus. Tammikuussa 2012 maksetaan 150 euron kertaerä.
• 1.12.2012 maksettava yleiskorotus on 0,3 % ja palkkakeskustelujen perusteella 1.12.2012 jaettava erä on 1,6 %.

LTY-alalla:
• Sopimuskausi 1.3.2012 – 31.3.2014
• Sopimuskauden alussa 1.3.2012 palkkoja korotetaan 1,6 %:n yleiskorotuksella, lisäksi 1.3.2012 yrityskohtainen erä (0,8 %). Mikäli erän käytöstä ei päästä yrityksessä sopimukseen, käytetään erä yleiskorotuksena.
• Maaliskuussa 2012 150 euron suuruinen kertaerä.
• 1.4.2013 1,3 %:n suuruinen yleiskorotus ja 0,6 %:n suuruinen yrityskohtainen erä. Myös tämä erä menee yleiskorotuksena, ellei sen käytöstä päästä yrityksissä sopimukseen.

Teknologiateollisuudessa ja tietotekniikan palvelualalla:

• Sopimuskausi 6.11.2011 – 31.10.2013
• 1.10. 2011 lähtien 1,6 %:n yleiskorotus ja 0,8 %:n paikallinen erä. Jos paikallisesta erästä ei päästä sopuun, se jaetaan kaikille yleiskorotuksena.
• Seuraava palkankorotus maksetaan 1.11.2012 lähtien 1,3 %:n suuruisena yleiskorotuksena ja 0,6 %:n suuruisena paikallisena eränä. Myös ensi vuoden paikallinen erä maksetaan kaikille yleiskorotuksena, jos muusta ei päästä paikallisesti sopuun.
• Lisäksi tammikuun alussa 2012 maksetaan 150 euron kertaerä.

ICT-alalla:
• Sopimuskausi 1.10.2011 – 31.10.2013
• Jo ennen raamisopimusta sovittiin palkoista, jotka ovat voimassa 30.9.2012 asti. Korotukset ovat: 1.10.2011 alkaen maksettu yleiskorotus 2,3 % ja 1.1.2012 alkaen maksettava yrityskohtainen erä 1,1 %.  

Suunnittelualalla:

• Sopimuskausi 1.10.2011 – 31.3.2013
• Palkankorotukset ovat teknologiateollisuuden ratkaisun mukaiset.

 

Valtion merkitys suurimpana työllistäjänä ei ole horjunut

Valtio on perinteisesti ollut ja on edelleen liiton jäsenkunnan suurin työllistäjä. Valtionhallinnon henkilöstöpoliittiset linjauk-
set eivät ole siis ainakaan toistaiseksi merkittävissä määrin vaikeuttaneet yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneiden rekrytoitumista valtiosektorin palvelukseen. Tiedot perustuvat liiton vuodesta 1996 tekemään työmarkkinatutkimukseen.

Valtiosektorin prosentuaalinen osuus työnantajana on viimeisten 15 vuoden aikana vaihdellut tasaisesti muutaman prosenttiyksikön haarukan sisällä. Yksittäisenä poikkeamana erottuu vuosi 2002, jolloin valtiolla työskentelevien osuus kyselyyn vastanneista oli yläkanttiin suhteessa jäsenrekisteritietoihin. Sama melko rauhallinen, siniaaltomaisen omainen osuuksien vaihtelu pätee myös kuntasektorin ja yksityisen sektorin osuuksiin. Vuosittaiset vaihtelut näkyvät selvästi kuviosta.

Valtiosektorin suhdanteita tasoittava merkitys jäsenistön työmarkkinoille on nähtävissä selkeimmin vuosien 2008 ja 2009 luvuissa. Ennen loppuvuonna 2008 alkanutta talouden kurimusta valtiosektorin osuus työllistäjänä oli pienimmillään ja yksityissektorin huipussaan: sektoreiden välinen ero työllistäjäosuuksissa oli yksi prosenttiyksikkö valtion hyväksi. Vuotta myöhemmin ero oli kasvanut valtiosektorin hyväksi seitsemään prosenttiyksikköön jäsenkunnan työttömyysasteen kasvamatta.

Tässä vaiheessa tuottavuus-, vaikuttavuus- ja tuloksellisuus- sekä muiden temppuohjelmien merkitys jäsenkunnan työllistymiselle valtiosektorille tulevaisuudessa jää arvailujen varaan.

Tiedot perustuvat kyseisinä vuosina toteutettuihin liiton jäsenille suunnattuihin työmarkkinatutkimuskyselyihin. Vuoden 2010 kyselyssä yliopistosektori eriytettiin valtiosektorista ja järjestöt yrityksistä. Vertailtavuuden takia ne on oheisessa kuviossa kuitenkin esitetty vanhaan tapaan yhdessä (Yliopisto 9 + valtio 32 = valtio 41, järjestö 13 + yritys 23 = yksityinen 36).

Nuutti Pursiainen

TEM vakinaistaa 24 määräaikaista virkasuhdetta

Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt vakinaistaa 1.1.2012 lukien 24 EU:n rakennerahastotehtävissä työskentelevän virkamiehen virkasuhteet. SVAL ja TEM:n luottamusmiehinä toimivat SVAL:n jäsenet ovat toistuvasti nostaneet esiin sitä, että kyseiset määräaikaisuudet ovat olleet perusteettomia vuodesta 2007 lähtien EU-säännösten muututtua. ”Pitkäjänteinen edunvalvontatyö tuotti tulosta”, toteaa SVAL:n lakimies Jukka Nohteri tyytyväisenä.

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä testataan, että olet oikea käyttäjä ja ehkäistään automaattista roskapostin lähetystä.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.