Sosiaalisista verkostoista puhutaan nykyään paljon, mutta onko niistä hyötyä työllistymisessä? Välittyykö työpaikkoja verkostojen kautta tai kannattaako verkostoituminen työelämään siirtymisen kannalta? Viime keväänä valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa "Verkostot väylänä työelämään" (2011) tutkin valtiotieteilijöiden siirtymistä työelämään erityisesti sosiaalisten verkostojen näkökulmasta.

Tutkielmassa selvitin, mitä reittejä pitkin työpaikat löytyvät ja mikä merkitys sosiaalisilla verkostoilla on matkalla työnhausta työllistymiseen. Toisaalta tutkielman tavoitteena oli pyrkiä ymmärtämään, miksi sosiaaliset verkostot toimivat työnhaun muotona ja miksi verkostoituminen sanana herättää myös kielteisiä mielleyhtymiä. Tutkimusta varten haastatellut henkilöt, jotka olivat valmistuneet Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta noin viisi vuotta aikaisemmin, olivat saaneet työhistoriansa aikana useamman kuin yhden työpaikan sosiaalisten verkostojensa kautta.

Tutkimukseen haastateltiin yhdeksää henkilöä, joilta kysyttiin siirtymästä opinnoista työelämään. Tutkimuksen aineisto on kvalitatiivinen, ja teemahaastatteluissa haastateltavat saivat puhua aiheista omin sanoin. Yhdeksän haastatellun henkilön työhistorioissa ilmeni yhteensä 62 työpaikkaa, joista 35 saatu sosiaalisten verkostojen avulla. Sosiaalisten verkostojen vaikutus työn hakuun ja saantiin vaihteli eri muotojen välillä, mutta kaikkien työuriin verkostoilla oli ollut jonkin asteinen vaikutus.

Informaatioväylästä on hyötyä työnhaussa

Tärkeä sosiaalisista verkostoista työllistymisen yhteydessä saatava hyöty liittyy informaation saantiin ja välitykseen. Tutkimuksien mukaan sosiaalisista verkostoista on apua työnhaun yhteydessä varsinkin sen takia, että verkostojen sisällä liikkuu tietoa.

Verkostoissa kulkeva tieto voi olla esimerkiksi kyselyitä kaveripiirissä sopivasta henkilöstä tarvittavaan työhön. Tiedosta on kyse myös silloin, kun ystävälle vihjataan avoimesta työpaikasta tai opiskeluystävät kertovat edellisten kesien työkokemuksista. Ystävät ja tuttavat jakautuvat myös erilaisiin sosiaalisiin ympyröihin eli perhepiiriin, koulukavereihin ja vapaa-ajan tuttuihin. Nämä erilaiset sosiaaliset piirit mahdollistavat yleensä laajemman ja runsaamman tiedon kulun, kuin mitä vain yksi sosiaalinen yhteisö voi tuottaa.

Tiedonvälityksen lisäksi sosiaalisilla verkostoilla on myös muita vaikutuksia työllistymiseen. Työhaastattelussa arvostetaan usein esimerkiksi järjestökokemusta, harrastuksia tai suosituksia aikaisemmista työpaikoista. Tämä näkökulma liittyy luotettavuuteen, jota voidaan saada sosiaalisten suhteiden kautta.

Kylmää verkostoitumista vai laajaa luottamusta?

Keskeinen erottelu erilaisten sosiaalisten verkostojen välillä muodostuu niin sanottujen kylmien verkostosuhteiden ja ystävyyssuhteiden välille. Osa haastateltavista ei pitänyt sanana verkostoitumisesta. Se viittasi heidän mielestään turhan paljon päämäärätietoiseen toimintaan, jossa ystävyyssuhteita käytetään kylmästi hyväksi. Ystävyyssuhteet halutaan erotella verkostoitumisesta, jossa ihmisiin suhtaudutaan päämäärähakuisesti.

Kiinnostavasti työpaikkojen "diilausta" ystäville tai tietojen välitystä avoimista tehtävistä pidettiin kuitenkin täysin hyväksyttävänä tapana toimia. Käsitteiden sosiaalinen verkosto ja verkostoituminen välille syntyykin mielenkiintoinen jännite. Miksi tarkoitushakuiseen verkostoitumiseen suhtaudutaan kielteisesti, mutta ystäville välitetään työpaikkoja mielellään?

Tutkimusten mukaan henkilökohtaisia suhteita, kuten perhettä ja ystäviä, ei haluta yhdistää työelämän vaatimuksiin ja valjastaa verkostoihin. Näihin kahteen elämän osa-alueeseen, työhön ja vapaa-aikaan, liittyvät arvot halutaan pitää erillään. Ystävyyssuhteissa ja kilpailutilanteissa sosiaalisten verkostojen laatu eroaa merkittävällä tavalla. Ystävyyssuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen, yhteisiin sääntöihin, normeihin ja tavoitteisiin. Kilpailusuhteita kuvaa puolestaan oman edun lyhytjänteinen tavoittelu.

Sosiaalisten verkostojen keskiössä on luottamus

Tutkimuksessa ilmenneissä sosiaalisissa verkostoissa keskeistä näyttääkin olevan luottamus. Tärkeänä tekijänä työllistymisen kannalta verkostosuhteissa on henkilön tietäminen hyväksi työntekijäksi.

Sosiaalisten verkostojen kautta hankitut työpaikat oli melkein aina saatu ystävien avulla. Sosiaaliset verkostot, joita oli hyödynnetty työllistymisessä, eivät siis olleet niin sanottuja kylmiä verkostosuhteita, vaan kyse oli luottamuksellisista ystävyyssuhteista.

Muuttuvassa työelämässä ja mutkittelevilla urapoluilla sosiaaliset verkostot näyttävät olevan nykyään entisestään korostuva piirre. Verkostot eivät aineiston valossa ole kuitenkaan kuin veteen heitettyjä verkkoja, joilla kalastellaan mitä tahansa saalista. Verkostot ovat pikemminkin tarkkarakenteinen muodostelma, jonka koostumus kehittyy lapsuuden perheen sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta lähtien ja kasvaa elämän aikana eri suuntiin.

Työn saantiin liittyy useimmiten verkostosuhteen lisäksi henkilön tunteminen tai sosiaalisen verkoston tekemä pitkäaikainen arviointi. Tutkimuksen tulosten mukaan verkostosuhteiden kalastelun sijaan tulisikin keskittyä luottamuksellisiin sosiaalisiin suhteisiin, joiden muodostama sosiaalinen verkosto mahdollistaa yhteisten voimavarojen käytön ja tiedon kulun ja sitä kautta auttaa työpaikan saannissa.

Marjo-Riitta Poutanen

Kirjoittaja valmistui Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta sosiaalitieteiden laitokselta. Hän sai sosiologian pro graduaan varten liitolta tutkimus-stipendin syksyllä 2010. Nykyisin hän työskentelee työuransa ensimmäisessä työtehtävässä, jonka saamiseen sosiaaliset verkostot eivät ole lainkaan vaikuttaneet.

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan E-thesis-palvelussa, osoitteessa hdl.handle.net/10138/26098