Opetusministeri Gustafsson haluaa vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa ja työelämäyhteyksiä.

Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mielestä osaavimman kansakunnan asema edellyttää, että jokaiselle nuorelle taataan peruskoulun jälkeen jatko-opiskelupaikka ja mahdollisuus tutkintoon. Omaa osaamista on myös pystyttävä täydentämään koko elämän ajan.

Gustafssonin mukaan koulutuksella on keskeinen merkitys Suomen talouskasvulle ja hyvinvoinnille.

– Nykyisin puhutaan paljon tuottavuuden kasvusta, jonka merkitys korostuu, kun ikäluokat pienenevät. Tuottavuuden kasvu syntyy suurimmaksi osaksi osaamisen kasvusta. Saamme koulutuksella aikaan osaamista, jolla tähän tavoitteeseen päästään, Gustafsson kuvaa.

Osaavimman kansakunnan tavoite on haastava myös siksi, että samaan aikaan koulutukseen ja tutkimukseen käytettäviä resursseja lisätään kaikkialla maailmassa. Miten Suomi aikoo siis tässä kisassa pärjätä?

Opinto-ohjausta kehitettävä

Ministeri Gustafssonin mielestä suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeisimpiä haasteita ovat suuret keskeytysmäärät ja korkea-asteen pitkät valmistumisajat.

Hallitus on lisäämässä eri koulutusmuotojen tuloksellisuusrahoitusta, jolla tähdätään koulutuksen laadun parantamiseen. Koulutuksen laatua mitataan muun muassa valmistuneiden määrillä, valmistumisajoilla ja työllistymisellä.

Gustafssonin mielestä opintojen ohjauksen ja työelämäyhteyksien kehittäminen kaikilla koulutustasoilla on äärimmäisen tärkeää.  

– Erityisesti peruskoulun päättävien nuorten työelämätuntemusta on vahvistettava. Tämä on opinto-ohjaajien ja koko kouluyhteisön tehtävä. Monet lapset ja nuoret tietävät hyvin vähän eri ammateista ja työn sisällöstä, jolloin koulutusalavalintojen tekeminen on vaikeaa. Väärillä valinnoilla on yksilölle dramaattisia vaikutuksia, mutta harhailu tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi.

Joutuisampia opintopolkuja

Gustafsson pitää opetus- ja kulttuuriministeriötä tärkeänä tekijänä työurien pidentämisessä.

– Meidän tehtävämme on nopeuttaa siirtymiä koulutusasteiden välillä ja vauhdittaa opintojen etenemistä kaikilla koulutusasteilla.

Edessä on suuria muutoksia sekä ammatillisten oppilaitosten että yliopistojen hakumenettelyihin. Tavoitteena on helpottaa ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien asemaa. Ministerin mielestä on tärkeää, että joustavuutta saadaan aikaan myös yliopistojen sisällä tiedekuntaa tai yliopistoa vaihtaville.

Säästötavoitteista pidettävä kiinni

Ammattikorkeakouluihin kohdistuvat sopeutussuunnitelmat ovat herättäneet tiukkaa vastustusta. Muun muassa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n valtuusto on ilmaissut, ettei se hyväksy opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottamia rajuja muutostoimenpiteitä. Gustafsson pitää kuitenkin säästötavoitteista tiukasti kiinni.

– Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovituista säästöistä ei voi tässä taloustilanteessa tinkiä. Toimenpiteet eivät silti ole kiveenhakattuja ja siksi selvitystyötä ammattikorkeakoulujen keskuudessa parhaillaan tehdään, Gustafsson muotoilee. 

Gustafsson on joutunut selittelemään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsimista. Ennen haastattelua hän vastasi eduskuntatalon portailla kulttuurialan ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielenilmaukseen. Hänen viestinsä oli, ettei kulttuurikoulusta olla missään nimessä ajamassa ammattikorkeakouluissa alas, vaan koulutuspaikkojen on vastattava työpaikkojen määrää nykyistä paremmin.

Kaikilla aloilla vähennystarpeita ei ole, päinvastoin.

– Esimerkiksi lastentarhaopettaja-, opetus-, hoiva- ja lääkärialan aloituspaikkoja tarvitaan kiistatta lisää. Kaupan ja teollisuuden puolella ennustaminen on puolestaan vaikeampaa. On osattava katsoa tulevaisuuteen, millaista työvoimaa tarvitaan.

Gustafsson uskoo teknologiateollisuuden kilpailukyvyn ja menestymisen mahdollisuuksien säilymiseen. Teknologia-alan osaajia tarvitaan hänen mielestään edelleen. Ministeri nostaa esiin myös kaivosteollisuuden orastavan kasvun Lapissa, jonne on pidemmällä aikavälillä odotettavissa tuhansia uusia työpaikkoja.

Ammattikorkeakouluille itsenäisyyttä

Ammattikorkeakouluissa on tapahtumassa merkittäviä, hallintoa ja rahoitusta koskevia muutoksia, jotka eivät ole koulutuspaikkamäärien tavoin saaneet julkisuutta. Kyse on kuitenkin isosta murroksesta.

– Tavoitteenamme on kansainvälisesti arvostettu ammattikorkeakoulu, joka on osaajienkouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja ja innovaatioiden kehittäjä. Uudistusprosessin tavoitteena on luoda toiminnalliset edellytykset tällaiselle ammattikorkeakoululle. Rahoitusjärjestelmää on saatava dynaamisemmaksi ja korkeaan laatuun kannustavaksi. Tällä hetkellä rahoitus perustuu pitkälti opiskelijamääriin, kun sen pitäisi perustua valmistuneiden määriin ja opetuksen laatuun, Gustafsson peräänkuuluttaa.

Gustafsson pitää ammattikorkeakoulujärjestelmää ja sen alueellista vaikuttavuutta erittäin tärkeänä.

– Ammattikorkeakouluilla on laajaa yhteistyötä alueensa yritysten kanssa. Ammattikorkeakouluissa on hyvä ja ajantasainen tieto esimerkiksi siitä, millaisia osaamis- ja palvelutarpeita alueen pienyrittäjillä on.

Kannusteita aikuiskoulutukseen

Gustafsson korostaa työnantajan vastuuta työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Raamisopimuksessa sovitut osaamisen kehittämistoimenpiteet saavatkin ministeriltä tunnustusta. Aikuiskoulutukseen on suunnitteilla myös kokonaisvaltainen uudistus: aikuiskoulutustilit.

– Suomessa on mahdollisuus saada aikuisiällä koulutusta hyvin monesta paikasta: yliopistoista, täydennyskoulutuskeskuksista, vapaan sivistystyön puolelta ja niin edelleen. Tavoitteenammeon luoda aikuiskoulutukseen tilijärjestelmä, joka tukee aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja ohjautumista kansalaisten yksilöllisten tarpeiden mukaan, Gustafsson kertoo.

Koulutusoikeutta karttuisi suunnitelman mukaan henkilökohtaiselle tilille. Silloin moni, joka ei muuten aikuiskoulutukseen osallistuisi, saattaa innostua kouluttautumisesta. Tilimallin luomiseksi kerätään nyt kokemuksia niin kotimaasta kuin ulkomailta.

– On tärkeää, että saamme työmarkkinajärjestöt ja yritykset mukaan kehittämään tätä järjestelmää.

Tasa-arvo koulutuspolitiikan ytimeen

Tasa-arvo on yksi ministeri Gustafssonin tärkeimmistä ohjenuorista. Hänen mielestään kaikilla on oltava sosioekonomiseen taustaan katsomatta yhtäläiset mahdollisuudet oppia ja menestyä.

– Haluan saada koulutuksellisen tasa-arvon koulutuspolitiikan ytimeen. Meidän on käytävä syvällisempää ja periaatteellisempaa keskustelua siitä, miten koulutusmahdollisuuksia voitaisiin jakaa ja kohdentaa nykyistä tasa-arvoisemmin, Gustafsson vaatii.

Gustafssonin mukaan niin sanottua yhteiskunnallista kiertoa tapahtui Suomessa kiitettävästi 70–80-luvulle saakka, jonka jälkeen se on pysähtynyt lähes täysin. Inhimillisiä voimavaroja ja lahjakkuutta jää käyttämättä. Muun muassa tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan ylempien sosioekonomisten ryhmien lapset ovat 1,5 vuotta edellä alimpien ryhmien lapsia. Gustafssonin mielestä ero on kansainvälisesti pieni, mutta tosiasiallisesti merkittävä.

– Itse odotan varhaiskasvatuslain uudistukselta vastauksia tähän ongelmaan. Lastentarhojen ja koulujen välille on saatava parempi jatkumo. Varhaiskasvatuslain parannuksilla ja moniammatillisella yhteistyöllä on mahdollista päästä riittävän varhaisessa vaiheessa kiinni lasten kasvukipuihin. Myös tuntijakouudistuksella ja taito- ja taideaineiden lisäämisellä voidaan saada myönteistä kehitystä aikaan.

Arvokkaat yhteydet työelämään

Kolmikantayhteistyö on tuonut Gustafssonin mielestä koulutukseen paljon laadullisesti myönteisiä asioita. Esimerkiksi uuden raamisopimuksen kolmen päivän koulusoikeus on tärkeä periaatteellinen avaus ja vahvistaa aikuiskoulutuksen asemaa.

– Yhteistyö opetusministeriön, elinkeinoelämän, yrittäjien ja palkansaajien välillä on erittäin arvokasta. He näkevät etunenässä, mitä työelämässä tapahtuu ja miltä tulevaisuus näyttää. Jatkuva vuoropuhelu on tärkeää – onhan koulutuksen yksi päätehtävä tuottaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille.

Artikkeli on julkaistu Akavalainen-lehdessä nro 5/2011.