Asiantuntija-ammateista jäädään muita ammatteja harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Asiantuntijoilla masennus on kuitenkin useammin syynä ennenaikaiseen eläkkeeseen kuin muut sairaudet. Tämä käy ilmi Masto-hankkeen tuoreesta tutkimuksesta.

Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäi noin 4 000 henkilöä vuonna 2008, kun vielä vuonna 1997 heitä oli noin 2 500. Naisilla masennukseen perustuvien eläkkeiden alkavuus oli keskimäärin 40 prosenttia suurempi kuin miesten. Masennusta esiintyy enemmän naisvaltaisissa ihmissuhdeammateissa.

Masennuksen ja eri ammattialojen välisestä yhteydestä puhuttaessa täytyy kuitenkin muistaa, että mikään työ sinällään ei aiheuta masennukseen sairastumista. Työ ja työolosuhteet saattavat nopeuttaa masennuksen etenemistä niin, ettei sairastunut enää kykene työhönsä.

– Mikään tutkimus ei tue väitettä, että työ syöksisi ihmisen masennukseen ja ennenaikaisesti eläkkeelle. Sen sijaan syrjäytyminen työelämästä ja yhteiskunnasta saattavat johtaa työkyvyttömyyteen, Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Kari-Pekka Martimo korostaa.

Oireet heijastuvat suorituskykyyn

Asiantuntija-ammateissa masennus oli työkyvyttömyyseläkkeen syy useammin kuin muilla työntekijäryhmillä.

– Asiantuntijatyössä tarvitaan keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja aloitteellisuutta, ja jos näissä on puutteita, se heijastuu heti suorituskykyyn. Tässä saattaa olla yksi selitys siihen, miksi masennus on työkyvyttömyyden syy muita sairauksia useammin, Masto-hankkeen pääsihteeri Teija Honkonen arvioi.

Asiantuntijatehtävissä masennus piinaa erityisesti naisia. Naisten masennusperäinen eläke on keskimääräistä yleisempää johtajilla, kassanhoitajilla ja vakuutusvirkailijoilla sekä sairaanhoitajilla, vaikka näissä ammateissa työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi keskimääräistä vähemmän.

Asiantuntijatehtävissä työskentelevillä miehillä masennusperäisiä työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi eniten sosiaalityöntekijöillä, virastojen ja laitosten asiantuntijoilla sekä toimittajilla ja taiteilijoilla.

Naisjohtajat masentuvat

Erityisesti naisjohtajat siirtyivät masennuksen vuoksi eläkkeelle useammin kuin miesjohtajat. Kuntien eläkevakuutuksen ylilääkäri Tapio Ropposen mukaan yksi syy saattaa olla se, että naisjohtajat työskentelevät keskijohdon työtehtävissä.

– Naiset ovat usein puun ja kuoren välissä. Paineita kasautuu sekä alaisten että ylemmän johdon suunnalta.

Lisäksi perheestä huolehtiminen jää edelleen enemmän naisen vastuulle. Ropposen mukaan on myös tiedossa, että naisjohtajissa on enemmän naimattomia, jolloin alttius sairastua masennukseen on korkeampi.

Työn imu auttaa

Naisista ja miehistä yliopisto-opettajilla ja tutkijoilla, peruskoulun ja lukion opettajilla, lääkäreillä ja proviisoreilla sekä tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijoilla masennukseen perustuvia eläkkeitä alkoi keskimääräistä vähemmän.

Vakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs arvioi, että työn imu saattaa olla yksi selittävä tekijä masennusten vähäiseen esiintyvyyteen.

– Työn imu ja sitoutuminen työhön on vahva, eikä sairauslomalle hakeuduta kovin herkästi.

Vaikka masennus ei sairautena ole uusi, siihen puuttuminen on edelleen hankalaa. Tapio Ropponen korostaa, että masentuneen kuntouttaminen työkykyiseksi vaatii varhaista puuttumista.

– Tilanne on otettava hallintaan kolmen–neljän kuukauden aikana. Kuuden kuukauden sairausloman jälkeen masennuspotilaista palaa töihin puolet, vuoden kuluttua enää joka neljäs.

Hoitoa suunniteltaessa on keskityttävä työhön paluuseen, hoidoksi ei riitä lääkitys ja sairausloma. Tilanne on kartoitettava yhdessä sairastuneen, hänen työnantajansa ja työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntija-apua, mikäli omat keinot eivät riitä.

Miksi opettajien työhön paluu onnistuu?

Valtiokonttorin ylilääkäri Anne Lamminpää ei peittele tyytyväisyyttään kertoessaan toimista, joilla masennuksesta kärsiviä opettajia on saatu työkykyisiksi.

– Opettajilla ei suinkaan ilmene muita ammattiryhmiä vähemmän masennusta, mutta sitä onnistutaan hoitamaan.

Lamminpään mukaan opettajan työssä varhain esiin tulevat masennuksen oireet, kuten aloitekyvyttömyys ja ärtyisyys, eivät jää oppilailta huomaamatta. Suuri merkitys on myös yksilötekijöillä, elämäntavoilla ja opettajien hyvillä viestintätaidoilla. Ne auttavat opettajia itseään ja heidän esimiehiään puuttumaan masennukseen ajoissa.

Lisäksi opettajilla on vahva työmotivaatio ja he ovat sitoutuneita työhönsä, vaikka se onkin kuormittavaa. Menestyskertomukseen on siis monta syytä.

Vaihtoehtoisia työjärjestelyjä

Tärkeimpänä tekijänä Lamminpää kuitenkin pitää menestyksekästä työhön paluuta. Valtiokonttori on panostanut mielenterveyden takia kuntoutukseen hakeutuviin sekä uudelleenkoulutukseen. Töihin paluun nopeuttamiseksi käytössä on erilaisia työjärjestelyjä. Paluuta helpottaa myös opettajapula, jonka vuoksi toipilaatkin kelpuutetaan töihin.

– Työhön palaava opettaja voidaan ottaa työkokeiluun lukukaudeksi kerrallaan. Lisäksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on mahdollista siirtää opettajia suurempaan tai pienempään yksikköön tarpeen mukaan. Myös opettajien uudelleenkoulutuksesta kirjasto- tai informaatioalalle on hyviä kokemuksia, kertoo Lamminpää.