Toimistotyö ei ole fyysisesti raskasta eikä vaadi suurta lihasvoimaa, mutta pitkään jatkunut staattinen lihasjännitys rasittaa.

Ergonomian avulla työtä on mahdollista säätää ihmiselle sopivammaksi. Parempien järjestelyjen, oikeanlaisten työvälineiden ja mahdollisten apuvälineiden avulla työn tekemisen haitat vähenevät ja hommat sujuvat sutjakammin.

– Fyysiset puitteet täytyisi muokata sellaisiksi, etteivät ne aiheuta epämukavuutta eivätkä vaikeuta työtä, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Martti Launis sanoo.

Päätetyöskentely on tämän päivän juttu, ja sen myötä monelle tutuksi ovat tulleet myös erilaiset liikuntaelinten vaivat. Tietokonetyössä niskan lihakset kiristyvät, kun päätä tulee pidettyä samassa asennossa. Myös hartian ja käsivarren lihakset jännittyvät, kun yläraajaa täytyy pitää lähes liikkumattomana näppäimistöä ja hiirtä käytettäessä.

Pitkä paikallaanolo täytyy Launiksen mukaan keskeyttää tauoilla. Jaloittelemisen täytyisi kuulua myös toimistossa puurtavan työpäivään. Liikkeelle tulisi lähteä, tai ainakin selkää oikaista ja jäseniä verrytellä, vähintään parinkymmenen minuutin välein.

– Työn imu voi helposti imaista, ja silloin tauot unohtuvat. Asentokin kääntyy helposti etukumaraksi, kun uppoutuu työhönsä ja koettaa käsitellä näppäimistöä mahdollisimman tehokkaasti.

Erityisen tärkeää asiantuntijan mukaan on, että tekemisiään pystyy organisoimaan ja säätelemään omien tuntemustensa mukaan.

Liika mukavuus huonosta

Tuoli on perustyökalu, jonka täytyy olla sopiva ja koko vartaloa tukeva. Mutta voiko se olla jopa liian mukava?

– Joissakin tapauksissa kyllä. Paraskin asento on huono, jos se on täysin paikallaan pysyvä. Jos epämukavuuden tunnetta ei synny, vaarana ovat ylipitkät työjaksot.

– Ergonomia ei ole sitä, että kaiken täytyisi olla käden ulottuvilla. Esimerkiksi kopiokone kannattaa sijoittaa kauemmas työpisteestä. Silloin tulee pakosti lähdettyä hetkeksi pois työpöydän äärestä.

Ihminen tarvitsee ympärilleen riittävästi tilaa myös työpöydän ääressä työskennellessään. Päätetyössä on erityisen tärkeää, että pöydän reunalla on tilaa enemmän kuin näppäimistö vaatii. Silloin näppäimistön paikkaa säätelemällä voi hakea parhaan mahdollisen tuen kyynärvarsille.

Myös hiiren tulee olla käteen sopiva eikä sen käyttö saa vaatia tarpeetonta lihasten jännittämistä.

– Hiirtä on syytä opetella käyttämään molemmilla käsillä. Sitä täytyy siis mahtua käyttämään näppäimistön molemmilla puolilla. Joillekin sormien päissä käsiteltävä perushiiri on hyvä, mutta jotkut voivat tarvita kämmenen muotoista hiirtä, joka kannattelee kättä ja vielä kallistaa sitä sivulle. Tällaisen hiiren avulla voidaan löytää työtapa, jossa sormilihasten jännittäminen on vähäisempää.

Silmäoireista vaivoja

Jos päätetyöskentelijällä on silmäoireita, päänsärkyä ja niska-hartiavaivoja, syynä voivat olla myös näkemisen ongelmat. Aika ajoin kannattaa tarkastaa muun muassa valaistuksen sopivuus ja kuvaruudun säädöt sekä sijoitus. Tavallinen ongelma on ikkunan kautta tulevan valon heijastuminen ruudulla. Näkemistä vaikeuttaa usein myös liian pieneksi säädetty tekstin koko, minkä seurauksena työntekijä kallistuu ruudun puoleen ja lysähtää kumaraan asentoon.

– Myös ikänäkö tuo tullessaan säätämisen tarvetta, Martti Launis sanoo.

Hän tähdentää, että lasit ja ruudun sijainti on sovitettava toisiinsa niin, ettei tarvitse työskennellä leuka pystyssä ruudun puoleen kallistuen.

Joillekin riittävät halvat lukulasit ruudun etäisyyden mukaan sovitetulla voimakkuudella, jotkut voivat selvitä tavallisilla moniteholaseilla asettamalla ruudun riittävän alas ja lähelle. Osa ihmisistä tarvitsee kuitenkin erityiset näyttöpäätelasit, jotka on tehty ruudun parhaan sijoituksen mukaisesti.

Hyvät fyysiset puitteet ovat työn tekemisen perusedellytyksiä, ja niiden täytyy olla kunnossa. Martti Launis kuitenkin muistuttaa, että tärkeintä hyvässä työpäivässä on itse työ.

– Hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, että työ on sopivan haastavaa, siinä voi käyttää osaamistaan ja voi tuntea saaneensa aikaan jotain merkittävää.

Lisätietoja: http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Ergonomia/.