Syksy on ollut ­työmarkkinaneuvottelijoille työntäyteinen. Akavan aloilla, sekä julkisella sektorilla että yksityissektorilla, saatiin lähes kaikki sopimukset neuvoteltua raamisopimuksen takarajaan 24.11.2011 mennessä. Raami­sopimus kattaa 98 prosenttia työ- ja virkaehtosopimusten piirissä olevista akavalaisista.

Kolme työsuojeluvaltuutettua kertoo, millaista työsuojelua työpaikoilla nykyisin tarvitaan.

Rehtori Jarmo Santalalla on takanaan yli 10 vuoden ura työsuojeluvaltuutettuna. Tällä hetkellä hän toimii akavalaisten toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna Rauman kaupungilla. Työsuojelun painopiste on hänen mielestään siirtynyt viime vuosina selvästi henkiseen hyvinvointiin.

Avoimien vastausten pääviesti on: me osaamme ja meitä tarvitaan, mutta miten saisimme työnantajat ymmärtämään sen? Liitolta kaivataan enemmän me-hengen luomista, jämäkkyyttä ja keskustelunavauksia. Mitä näihin odotuksiin ja muuhun palautteeseen vastaa liiton toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen?

Jäsenpalvelut tärkeysjärjestykseen

Tilanteeseen on ajauduttu sekä työntekovälineiden teknisen kehittymisen että työtahdin koventumisen vuoksi. Näin työntekijät joustavat ja tekevät usein harmaata ylityötä korvauksetta. Sitä työnantaja ei aktiivisesti huomioi, ja usein tekijäkään ei sitä kaikessa laajuudessaan huomaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haastoi talvella 2011 yritykset mukaan työkyvyn ja -hyvinvoinnin parantamistalkoisiin. Haasteen taustalta löytyy Työelämäryhmän raportti vuodelta 2010. "Ahtelan työryhmän" loppuraportin mukaisesti työnantajaosapuoli sitoutui etsimään ratkaisuja työssä jaksamiseen ja sitä kautta työurien pidentämiseen. Syntyi työkykykyjohtamisen malli. Sen tarkoituksena on antaa eväitä ja uutta näkökulmaa siihen, mitä hyvinvoiva henkilöstö tarvitsee ja tarkoittaa – myös yrityksen tuloksen kannalta.

Miksi lähteä mukaan ja mistä löytää aikaa? Parhaiten toiminnan taustat ja motiivit tuntevat siinä jo tiukasti mukana olevat paikallisjärjestöjen aktiivit eli "paikkarit", joten kysytäänpä heiltä.

Lotta Löfberg Lapin yliopistosta on ympyröissä mukana vasta ensimmäistä vuotta. Hän on SVOL-Rovaniemen varapuheenjohtaja ja SVOL:n hallituksen jäsen.

Etätyötä tehdään työelämässä edelleen vähän, vaikka siitä on jo puhuttu kauan. Etätyöllä on monia hyviä puolia. Etätyöpäivänä on mahdollisuus syventyä työhön ilman työpaikan, esimerkiksi toimistoympäristön, häiriötekijöitä. Varsinkin keskittymistä tai luovaa ajattelua vaativissa töissä työnteko on etänä taatusti tehokkaampaa ja tuottoisampaa kuin työpaikan hälinässä. Työmatkoihin ei kulu aikaa, ja säästyneen ajan voi käyttää virkistäytymiseen tai kunnon ylläpitämiseen. Ympäristökin kiittää – hiilijalanjälki on olennaisesti pienempi etätyöpäivänä.

Harmaa talous ja talousrikollisuus merkitsee Suomen kansantaloudessa arviolta usean miljardin verotulojen menetystä vuodessa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan harmaa talous ja talousrikollisuus maksavat suomalaisille jopa reilut kymmenen miljardia vuodessa, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Arvio on tehty verotarkastuksiin perustuvaan laskentamenetelmällä.