Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mielestä osaavimman kansakunnan asema edellyttää, että jokaiselle nuorelle taataan peruskoulun jälkeen jatko-opiskelupaikka ja mahdollisuus tutkintoon. Omaa osaamista on myös pystyttävä täydentämään koko elämän ajan.

Gustafssonin mukaan koulutuksella on keskeinen merkitys Suomen talouskasvulle ja hyvinvoinnille.

Maailmanmatkailua harrastava tilastotieteilijä Pasi Piela työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen tilastolliset menetelmät -yksikössä. Piela tituleeraa itseään laaja-alaiseksi toimijaksi. Hän sai keväällä Akavan pronssisen ansiomerkin tunnustuksena työstään liittovaltuuston jäsenenä, SVAL-aktiivina ja Tilastokeskuksen luottamusmiehenä.

Kuka olet?

Sosiaalisista verkostoista puhutaan nykyään paljon, mutta onko niistä hyötyä työllistymisessä? Välittyykö työpaikkoja verkostojen kautta tai kannattaako verkostoituminen työelämään siirtymisen kannalta? Viime keväänä valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa "Verkostot väylänä työelämään" (2011) tutkin valtiotieteilijöiden siirtymistä työelämään erityisesti sosiaalisten verkostojen näkökulmasta.

Mikä piru meihin suomalaisiin työelämässä iskeekään? Suomi on EU:n kärkimaa työpaikkakiusaamisessa. Kyseenalaisen kunnian voisi kiteyttää myös siten, että olemme kiusaajien onnela, vaikka työelämän lainsäädäntömme on kansainvälisesti huippuluokkaa.

Jokainen meistä unelmoi hyvästä ja iloisesta työelämästä, mutta vain harva sellaisen tunnustaa omistavansa.

Kimmo Lemmetyinen, Eva Roos ja Inka Suhonen tekevät kaikki työtä suunnittelijan tittelillä. Lemmetyisen työnantajana on Turun kaupunki, Suhosen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Roosin Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta. Miten kolmella eri sektorilla työskentelevien henkilöiden työpäivät eroavat toisistaan? Vastaako työ koulutusta ja työelämän vaatimukset odotuksia?

Työelämä on muutoksen kourissa. Toimenkuvat, tavat tehdä työtä ja asenteet työtä kohtaan eivät ole nuorilla aikui-

silla samanlaisia kuin edeltävällä sukupolvella. EVAn tutkija Ilkka Haavisto tutki raportissaan "Työelämän kulttuurivallankumous", miten nuorten ja vanhempien ajatukset työstä eroavat toisistaan ja mitä sitä kautta on odotettavissa tulevaisuuden työelämältä.

Kirjoittaessaan kirjaa "Pakattu aika – Kiireen imusta hallittuun hidasteluun" kasvatustieteen professori Juha T. Hakala oli yhteydessä Kelaan selvittääkseen, miten paljon suomalaiset popsivat erilaisia mielialalääkkeitä jaksaakseen yhä kiivaampaa tahtia vimpovassa työelämän hyrrässä.

– Sain tutkijalta tilastot: 740 000 ihmistä käyttää Kela-korvattavia lääkkeitä, Hakala huokaisee.

Tanssiryhmä Tero Saarinen Company haluaa tanssin kautta edistää humaania maailmankuvaa ja inhimillisiä perusarvoja. Vaikka kansainvälinen ryhmä toimii taiteen ehdoilla, myös taloudellinen ja tuotannollinen osaaminen ovat sille tärkeitä menestystekijöitä. Taiteellisen johdon rinnalla toiminnanjohtaja Iiris Autio pitää yhteydet ulkomaailmaan kunnossa ja tuotannon rattaat pyörimässä.

Miten valtiotieteilijästä tuli kulttuurituottaja?